Valikko
Etusivu
Keskustelut
Uusimmat viestit
Wiki
 
Uutiset
Artikkelit
Sanasto
 
Linkit
Kyselyt
Lainalaitteet
Digivideo ry
Etusivu arrow Artikkelit arrow Kuvausvälineet ja kuvaus arrow Suotimet videokuvauksessa
Suotimet videokuvauksessa
Kirjoittanut Tero Pänkäläinen   
28.01.2005

Tero Pänkäläinen, 28.9.2003

Kuvat: Kunto Hirvikoski, Jukka Virtanen

Image

Suodattimet (tai suotimet) ovat kameran linssin eteen kiinnitettäviä (pääosin) lasista valmistettuja linssejä. Suodattimien käytöllä voidaan vaikuttaa kuvaan monella tavalla. Voidaan poistaa heijastuksia, vähentää valoa tai vaikka pehmentää kuvaa. Suodattimia kutsutaan myös filttereiksi tai suotimiksi.

Ammattivideokameroissa käytetään usein tuumakokoisia suodattimia, esimerkiksi 3x3", 4x4" tai 6x6". MiniDV kameroissa ei ole yleensä paikkaa tällaisille suotimille, joten joudutaan käyttämään kameran objektiivin kierteisiin ruuvattavia suodattimia. Tällaisten suodattimien koko ilmoitetaan millimetreissä, esimerkiksi 37mm.

UV -suodatin

UV suodattimen pitäisi olla jokaisen kameranomistajan vakiovaruste. Tavallisissa olosuhteissa UV -suotimilla ei saavuteta näkyvää hyötyä kuvaan. UV suodin on kuitenkin halpa suoja kameran kalliille optiikalle. Jossain tilanteissa, varsinkin ääriolosuhteissa, UV suodatin vähentää UV säteilyä ja näin parantaa kuvan värejä. Tällaisia tilanteita ovat usein esimerkiksi vuoristot ja joskus Suomen Lappikin

Videokameraan käy aivan tavallinen valokuvausliikkeestä ostettava UV suodin. Jotkut valmistajat kauppaavat erityisiä videolle tarkoitettuja UV suotimia, joiden hinta on reilusti tavallista kalliimpi. Näiden kalliimpien suotimien käytöstä ei ole käytännön hyötyä. Laatueroja ei pitäisi olla. UV suotimen hinta on ostopaikasta riippuen 10 - 100 euroa

Harmaasuodatin (ND, Neutral Density)

Myöskään harmaasuodatin ei suoranaisesti vaikuta kameran tekemän kuvan laatuun. Harmaasuodatin nimittäin vain vähentää kameralle pääsevän valon määrää. Tästä on muutamia hyötyjä. Ensinnäkin, jos kuvataan äärimmäisen kirkkaissa olosuhteissa, kameralle saattaa tulla enemmän valoa kuin mihin se on tarkoitettu. Kuva on siis ylivalottunutta, eikä aukkoa pysty enää pienentämään. Tällöin harmaasuotimella voidaan laskea valon määrä kameralle sopivalle tasolle. Harmaasuodatinta harvemmin kuitenkaan tarvitsee tähän käyttötarkoitukseen.

Joskus halutaan aikaansaada kapea terävyysalue eli kuvassa terävänä näkyvä alue. Tällöin esimerkiksi lähikuvassa ainoastaan ihmisen kasvot olisivat terävät ja muu kuva epäterävää. Harmaasuodattimella voidaan pakottaa kameran käyttämään suurta aukkoa (esim. f1.4), jolloin kuvan terävyysalue on kapein mahdollinen (terävyysalueeseen vaikuttavat myös muut seikat: kameran polttoväli ja etäisyys kohteeseen. Syväterävyyteen emme perehdy tässä jutussa kuitenkaan tämän enempää). Harmaasuodattimen hyöty tulee esille varsinkin ulkona, kun valoa on paljon, eikä ilman harmaasuodatinta (tai lyhyttä suljinaikaa) voida käyttää suurta aukkoa.

Harmaasuodattimen käytön sijaan voidaan siis myös lyhentää kameran suljinaikaa. Tämä kuitenkin aiheuttaa liikkuviin kohteisiin tietynlaista epäluonnollista "välkyntää". Ilmiön saat selville helpoiten kokeilemalla. Tämä ilmiö ei välttämättä aina miellytä silmää tai sovi tarkoitukseen.

"Sunnuntaikuvaaja" ei todennäköisesti harmaasuodinta tarvitse, mutta suunnitelmallisemmassa elokuvanteossa niillä vissi paikkansa etenkin ulkokuvauksissa.

Harmaasuodattimia myydään eri vahvuisina, jotka vähentävät erilailla valoa. Hinnat lienevät noin kymmenestä eurosta ylöspäin. Kalliimman hintaluokan miniDV kameroissakin on usein sisäänrakennettu harmaasuodin, joissain kaksikin. ND 3 (tai .3) harmaasuodin vähentää valoa yhden aukon verran, ND 6 kaksi aukkoa, ND9 kolme jne. Harmaasuotimia on saatavissa myös asteittain (jyrkästi tai loivasti) tummenevina ns. gradual malleina, joilla voi tummentaa esimerkiksi vain kuvan yläosaa.

Polarisaatio

Polarisaatiosuodatin on oikein käytettynä erittäin hyödyllinen suodatin. Se ei kuitenkaan ole UV suotimen tapaan filtteri, jonka voi antaa olla aina kameran linssin edessä. Polarisaatiosuodin täytyy nimittäin asettaa joka kuvaustilanteessa oikeaan asentoon halutun tuloksen saavuttamiseksi.

Polarisaatiota on saatavissa sekä lineaarista että ns. pyöröpolarisaatiota. Automaattitarkennuksella toimivien kameroiden kanssa tulee käyttää pyöröpolarisaatiota. Pyöröpolarisaatiota käytetään siten, että suodattimen toinen linssi kierretään sellaiseen asentoon, jossa vaikutus on haluttu.

Polarisaatiofiltteri vähentää tai poistaa ei-metallisia kiiltoja ja heijastuksia. Siis esimerkiksi ikkunan läpi kuvatessa oikealla linssin asennolla saadaan poistettua kiiltoja lasista, jolloin lasin läpi näkyy paremmin. Myös veden alle kuvaaminen (jos valoa riittää) onnistuu paremmin, kun polarisaatio vähentää veden pinnan heijastumia. Linssi myös vähentää esimerkiksi märän asfaltin kiiltoja ja siten ehkäisee ylivalottumista. Heijastuksia vastaan polarisaatio on kaikkein tehokkain, kun linssi on 34 asteen kulmassa heijastavaan pintaan nähden. Polarisaatio tekee myös pilvettömästä taivaasta hieman syvemmän sinisen, ja näin usein miellyttävämmän näköisen (ellei taivas pala puhki). Kaikkein suurin vaikutus taivaaseen filtterillä on, kun kamera on 90 asteen kulmassa aurinkoon nähden. On hyvä kuitenkin muistaa, että polarisaatio toimii parhaiten, kun kamera on paikallaan. Kameraa kääntämällä kulma muuttuu ja mahdollisesti tuloskin.

Polarisaatiosuodinten hinnat alkavat noin 15 eurosta.

Esimerkkikuvapari polarisaation toiminnasta:

Image Image

Vasemmanpuoleinen kuva on otettu ilman suodinta. Auton lasissa on heijastuksia, jotka heikentävät näkyvyyttä lasin läpi. Oikeanpuoleinen kuva on otettu polarisaatiosuotimen kanssa. Pääosa heijastuksista on hävinnyt ja lasin läpi näkee selvemmin. Huomaa myös muiden autojen lasit; toisissa heijastukset ovat lisääntyneet, koska ne ovat eri kulmassa lähimpään autoon nähden.

Pehmennyssuodattimet

Videokameroissa käytetään sähköistä ääriviivojen terävöitystä, joka tekee kuvasta usein liiankin terävää ja äärivoista keinotekoisen näköisiä. Pehmennyssuotimen tarkoitus on nimensä mukaisesti pehmentää kuvaa. Pehmennystä käytetään luonnollisesti myös muista lähtökohdista kuin ylimääräisen terävöityksen poistamiseksi, esimerkiksi naisnäyttelijän ihonsävyjen pehmentämiseksi tai yleisen tunnelman vuoksi.

Suurin osa ammattikameroille tarkoitetuista pehmennyssuotimista ei toimi pienikennoisten (CCD kennon koko 1/3" ja tätä pienempi) videokameroiden kanssa kameran liian laajasta syväterävyysalueesta johtuen (suodattimessa pehmennyksen tekevät "rakeet" näkyvät kuvassa). Näin on laita esimerkiksi useiden ammattikäyttöön tarkoitettujen suodinten kanssa.

Suotimia on eri valmistajilla kullakin useamman mallisia ja eri suodinten ominaisuudet vaihtelevat hieman. Suodinvalmistajien nettisivuilta löytyy usein hyviä esimerkkikuvia eri suodinmallien vaikutuksista. Yleensä pehmennyksen lisäksi nämä suotimet aiheuttavat pientä kirkkaiden kohtien leviämistä kuvan muulle alueelle ja vaalentavat hieman tummia sävyjä. Pehmennyssuotimia on saatavilla eri vahvuisina välillä 1/8 - 4. Pehmennyksen määrään vaikuttaa itse suotimen vahvuuden lisäksi myös käytetty polttoväli. Esimerkiksi 1/2 vahvuinen suodin pehmentää kuvaa reilusti enemmän 75mm polttovälillä kuin 35mm.

Pienikennoisille kameroille on tehty oma pehmennyssuodin, joka toimii näiden kameroiden kanssa. Se on merkiltään Tiffen Black Promist. Pienikennoisille sopiva malli kierteisiin ruuvattavaa mallia (saman niminen filtteri on olemassa myös tuumakokoisena, mutta se ei sovellu yhtä hyvin pienikennoisille kameroille). Kierrekokoja on ainakin 55mm ja 62mm. Filtterin hinta on yksittäin ostettuna 50 ja 100 euron välissä. Toistaiseksi filtterillä ei ole kunnon edustusta Suomessa, vaikkakin Filmfotografernan kautta näitä suotimia voi tilata. Suoraan ulkomailta onnistuu myös esimerkiksi B&H Photo Videosta.

Pehmennyssuotimia voi koittaa myös tehdä itse. Pienikennoisille se onnistuu helpoiten levittämällä sopiva määrä vaseliinia vaikkapa UV -suotimelle. Pehmennystä saa muutettua haluamakseen lisäämällä tai vähentämällä vaseliinin määrä. Tuloksen voivat olla enemmän tai vähemmän hyviä. Sanomattakin on selvää, että suoraan kameran objektiiviin ei kannata vaseliinia ruveta hieromaan. Suurempikennoisten kameroiden linssin edessä voi käyttää esimerkiksi sukkahousuja kuvan pehmentämiseksi. Näin saadaan aikaan hyvin erilaisia pehmennyksiä. Pikkukennoisten kameroiden kanssa sukkahousut eivät toimi samasta syystä kuin tuumakokoiset pehmennyssuotimetkaan

Pehmennyssuotimien käyttö on hyvin yleistä ammattituotannossa. Pehmennyssuotimetkaan eivät ole välttämättä tarpeellisia välineitä sunnuntaikuvaajalle, mutta elokuvanteon "vakavissaan" ottavat harrastajat saavat pienellä pehmennyksellä usein miellyttävän vaikutuksen kuvaan.

Pehmennyssuotimia valmistaa mm. Schneider ja Tiffen. Tuumakokoisia ammattikameroille tarkoitettuja pehmennyssuotimia (kuten muitakin suotimia) myydään useita vahvuuksia sisältävinä sarjoina, joiden hinnat ovat yleensä yli 200 euroa.

Esimerkki pehmennyssuotimien toiminnasta:

Image Image

Image Image

Ylempi kuvapari: Vasemmanpuoleinen kuva on otettu ilman suodinta, oikeanpuoleinen Tiffenin Black ProMist suotimen kanssa. Black Promistin vaikutus näkyy selvimmin voimakkaissa valoissa, jotka leviävät pehmeästi. Vaikutus on normaalikuvauksessa lähinnä juuri ja juuri aistittavissa lievänä usvana. Kontrasti myös loivenee hieman. Näissä on käytetty Tiffenin Black Promist 1 suodinta. Usein jo 1/2 riittää. Suotimen vaikutus muuttuu polttovälin mukana siten, että laajakulmalla se on vähäisin ja lisääntyy teleasennossa.

Alempi kuvapari: Kuvat otettu Cokin suodinsarjan pehmytpiirtosuodattimen kanssa. Vasemmanpuoleisessa kuvassa ei ole käytetty suodinta. Käytetty suodin pehmentää kuvaa huomattavasti voimakkaammin kuin ylemmän kuvaparin suodin.

Kääntö ja värikorjaussuodattimet

Filmikuvauksessa ei voida videokameroiden tapaan säätää valkotasapainoa, joten kameralle tuleva valo täytyy muuttaa kääntösuodattimilla käytetylle filmille sopivaksi. Filmit ovat joko keino- (tungsten) tai päivänvalolle (daylight) balansoituja. Filtteri, joka kääntää päivänvalon (5500K) keinovalofilmille (3200K) sopivaksi tunnetaan nimellä Kodak Wratten 85B. Keinovalon päivänvalofilmille sopivaksi kääntävä filtteri on taas malliltaan 80A. Myös pienemmän muutoksen tekeviä filttereitä on luonnollisesti saatavilla.

Filttereitä käytetään myös kuvaustilanteessa korjaamaan värejä tai tekemään halutunlaisia sävytyksiä kuvaan. Myös loisteputkien värivirheiden korjaamiseen on omat filtterinsä.

Muita suodattimia

Suodattimia on myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen. Tietynlaisella suodattimella saadaan kirkkaiden valopisteiden ympärille luotua tähtikuvio. On olemassa myös fog tai low-contrast filttereitä, jotka vähentävät kuvan kontrastia hieman.

Esimerkki low-contrast suotimen toiminnasta:

Image Image

Vasemmanpuoleinen kuva on otettu ilman suodinta. Kuvan kontrasti on hyvin suuri. Kirkkaimmat vaalean sävyt ovat lähellä puhki palamista ja tummat sävyt hyvin tummia. Oikeanpuoleisessa kuvassa on käytetty low-contrast suodinta. Vaaleat sävyt ovat aavistuksen tummentuneet, ja tummat ehkä aavistuksen vaaleampia. Kontrasti on siltikin suuri.

Suotimia vasta editointivaiheessa?

Joitakin yllä olevia suotimia pystyy matkimaan myös editointivaiheessa. Esimerkiksi tähtikuvio syntyy kirkkaisiin valopisteisiin helposti monilla editointiohjelmilla. Myös kuvan pehmennystä on mahdollista tehdä editointivaiheessa. Editointiohjelmiin on olemassa erilaisia lisäpalikoita (plug-in), joilla pehmennys onnistuu helposti. Pehmennys onnistuu suhteellisen helposti myös tavallisia editointiohjelman filttereitä käyttämällä. Tähän löytyy vinkkejä tältä sivustolta ja netistä etsimällä. Editoinnissa tehdyt suodattimet eivät täysin vastaa ominaisuuksiltaan oikeita, mutta niidenkin käyttö voi joissain tilanteissa olla paikallaan.

Mistä niitä saa?

Suodattimia myydään valokuvaus- ja videoalan liikkeissä.

Lisää suotimista?

Lue myös efektisuotimet videokuvauksessa -juttu

Viimeksi päivitetty ( 28.01.2005 )
«   »