DVD

Digivideo

Likaantunut DVD-levy, joka vielä toimi

DVD (Digital Versatile Disk) on 1995 standardoitu CD-levyn näköinen 12 cm läpimittainen muovilevy, jolle voi tallettaa tietoa, usein videota, elokuvia jne.

DVD:n yleistyminen on ollut todella vauhdikasta. Kun tehtaat pääsivät yhteisymmärrykseen sen rakenteesta, soittimia ja elokuvia alkoi ilmestyä nopeata tahtia. Vuodesta 2000 tietokoneiden DVD-asemat olivat "polttavia", eli niillä voi itse tehdä DVD-levyjä. Tähän tosin markkinoille jäi kaksi leiriä, -R ja +R, joiden rakenne poikkeaa hiukan toisistaan ja voi aiheuttaa ongelmia toisen tyyppisissä soittimissa. Moninormiset soittimet tosin ovat yleistyneet nopeasti. Moneen kertaan kirjoitettavia, pyyhittäviä ja uudelleen tallettavia levyjä on myös -RW ja +RW tunnuksilla. Kaupallisten, tehtaassa prässättyjen levyjen laatuun eivät kotipolttoiset aivan yllä ja yhteensopivuusongelmia voi esiintyä varsinkin vanhemmilla soittimilla. DVD:n tallennuskapasiteetiksi ilmoitetaan 4,7 gigatavua, mutta kotona poltellen sinne mahtuu noin 4,3 gigaa. Uudempi kaksikerroslevy (DL) on entistä vaativampi soittimien suhteen. Sen virallinen tallennustila on 8,5 gigatavua.

DVD:llä videot ovat MPEG2-muodossa. Muunnos DV-muodosta tapahtuu helposti tietokoneen editointiohjelmassa tai sitten erillisessä DVD-authorointiohjelmassa. Tallennuslaatua on mahdollista vaihdella ja siten saadaan eri mittaisia videoita mahtumaan yhdelle levylle. Aluksi käytettiin nyrkkisääntönä: Parasta laatua saat, kun laitat vain tunnin yksikerroslevylle. Uudemmilla koodausmenetelmillä monet tekevät jopa parin tunnin levyjä varsin hyvällä laadulla. Koodauksen onnistumiseen vaikuttaa ratkaisevasti alkuperäisen kuvan laatu. Kohina on myrkkyä DVD:n teolle, samoin kuvan heiluminen, sillä koodatessa lasketaan kuvassa tapahtuvia muutoksia. Hyvin valaistu ja jalustalta kuvattu tuottaa paljon paremman DVD:n ja sitä mahtuu myös enemmän samalle levylle paremmalla laadulla kuin kohisevaa ja heiluvaa "amatöörivideota". Tästä on kuvallinen esimerkki nettivideo sivullamme.

DVD-tallentimia on nykyisin kotikäytössä videonauhurin korvikkeena ja ne ovatkin varsin käteviä etenkin, jos mukana on kovalevy, jolla voi tehdä pientä editointia ennen DVD-levylle siirtämistä.

Kameroita varten valmistetaan myös 8cm läpimittaisia DVD-levyjä. Niiden yhteensopivuus on melko heikko ja on tuottanut monelle DVD-kameran ostajalle harmaita hiuksia tai tarpeen vaihtaa DVD-soittimensa ja kenties myös polttava asemakin. Kameroissa saattaa olla myös DVD-Ram levy, joka ei toimi normaalisoittimissa.

Suurempaan tallennuskapasiteettiin päästään vasta sinisen laserin käytöllä ja sellaiset levyt ovatkin tulossa tietokoneasemiin vuoden 2006 aikana. Niitäkin on suunnitteluvaiheessa kaksi erilaista, Blu-ray ja HD-DVD. Tallennustilaa löytyy 25-50 gigatavua.


DVD:ltä AVI-tiedostoksi

Videotiedostot ovat DVD-levyillä MPEG-2-muodossa .vob-päätteisinä tiedostoina. Usein on tarvetta konvertoida nämä tiedostot jollain käyttökelpoisemmalla pakkausella AVI-tiedostoksi. Tämä onnistuu testatusti FlasKMPEG-ohjelmalla.

Jos jostain syystä käsissä on salattu DVD ja haluaa muokata sen vob-tiedostoja, ne voi kopioida tietokoneellen DVD Decrypter -ohjelmalla.

Henkilökohtaiset työkalut