Elokuvahistoria

Digivideo

Elokuvahistora Suomessa

Sisällysluettelo

ENSIMMÄINEN ELOKUVAESITYS SUOMESSA

Se tapahtui 28 pv kesäkuuta 1896. Huomatkaa, täsmälleen puoli vuotta sen jälkeen kun maailman ensimmäinen elokuvaesitys pidettiin Pariisissa. Esityksen Helsingissä järjesti "Cinématographe Lumière". Ilmeisesti tämä on osa samaa kiertuetta, jonka Lumière järjesti Moskovassa ja Pietarissa ennen Helsinkiä. Helsingissä oli tuolloin vain 70.000 asukasta ja kesäkuussa valtaosa oli mennyt maalle. Helsingissä oli vain vähän tapahtumia tuohon aikaan. Siten tämä vierailu sai paljon huomiota päivälehdissä, jossa myös tilaisuuden ilmoitukset julkaistiin.

Suomen ensimmäinen elokuva-arvostelu julkaistiin samana päivänä Uudessa Suomettaressa. Haltioitunut reportteri kertoi siinä ennakkoesityksessä näkemistään elokuvista.

Ensimmäinen yleisöesitys järjestettiin Seurahuoneen Sofia-salissa, jossa oli myös luvassa tarjoulua pienten pöytien ääressä. Numeroidut paikat maksoivat kaksi markkaa. Numeroimattomat yhden markan. Jotta saisi käsityksen tuon ajan rahan arvosta, niin torilta sai ostaa tuolloin kahdella markalla 10 kg kuivaa ruisleipää, kaksi tiuta munia tai 8 kg sipuleita.

Ensimmäinen näytös alkoi klo 5 iltapäivällä. Seuraavat näytökset seurasivat tarjoiluineen puolen tunnin välein. Viimeinen päättyi klo 10 illalla.

Alussa oli ilmoitettu, että esityksiä järjestetään kahtena päivänä. Ilmeisesti suosio oli ylittänyt odotukset, kun esityksiä pidettiin 8 päivää. Osittain venymiseen saattoi vaikutta myös se, että saatiin uutta esitettävää elokuvaa suoraan Pariisista.

Suomesta Lumière seurue matkusti Pietariin pitämään esitystä itse Tsaarille.

(Kirjoitukseen on lainattu Kari Uusitalon kirjaa: Eläviksi syntyneet kuvat - Suomalaisen elokuvan mykät vuodet 1896 - 1930. Kirja on Suomen Elokuva-arkiston 15-vuotisjuhlakirja. Painanut Otava vuonna 1972.)


ENSIMMÄINEN SUOMALAINEN ELOKUVAHARRASTAJA SUOMESSA

Kun Lumièren esitykset pidettiin Helsingissä kesällä 1896, niin jo syksyllä 1896 eräs suomalainen osti itselleen elokuvaprojektorin ja elokuvia. Henkilö oli tunnettu insinööri Karl Emil Ståhlberg (1862 - 1919), jolla oli valokuvaamo Atelier Apollo Helsingissa Aleksanterinkadulla no 17.

Ensimmäisen vaimon kuoltua meni Ståhlberg naimisiin syksyllä 1896 ja häämatka suuntautui Pariisiin. Siellä hän näki elokuvaesityksiä ja ne tekivät Ståhlbergiin valtavan vaikutuksen ja hän vakuuttui keksinnön loistavasta tulevaisuudesta. Hän osti Charles Pathén valmistaman korkeatasoisen elokuvaprojektorin, joka maksoi tuhansia markkoja sekä kymmenen elokuvaa 200 - 400 markan kappalehintaan.

Ståhlberg piti ensimmäisen julkisen näytöksen elokuvistaan Yliopiston musiikkisalissa tammikuun 21 pv 1897. Näytöksiä järjestettiin päivittäin klo 17 - 20, ja viimeinen esityskerta oli helmikuun 2 pv. Yksi esitys kesti puoli tuntia.

Paikkakunnan lehdet, kuten Päivälehti, Nya Pressen ja Uusi Suometar kirjoittivat näistä näytöksistä. Keväällä 1897 Ståhlberg piti näytöksiä myös Tampereella, Viipurissa ja Kuopiossa. Tämän jälkeen näytöksistä ei ole tietoa. Voi olla, että hän meni ulkomaille näyttämään elokuviaan.


TOINEN SUOMALAINEN ELOKUVAHARRASTAJA SUOMESSA

Toisena suomalaisena elokuvanäytöksiä alkoi järjestää Oskar Alonen (1859 - 1925). Hän aloitti syksyllä 1897. Hän oli ja aikaisemmin kiertänyt Suomea esittelemässä Edisonin keksimää varhaista gramofonia. Mutta tietojen mukaan hän lisäsi esityksiinsä elokuvat ja niistä on maininta hänen esityksessään syyskuussa 25 pv 1897 Oulussa ja 29.11 Porvoossa.

Mutta vaikuttaa siltä, että Alonenkin lopetti toimintansa kun vuonna 1898 hänen esityksistä ei enää ilmoituksia löydy lehdistä.

(Näihin kahteen suomalaisesta kertovaan raporttiin on käytetty hyväksi Sven Hirn:n kirjoittamaa kirjaa: Kuvat kulkevat - kuvallisten esitysten perinne ja elävien kuvien 12 ensimmäistä vuotta Suomessa. Julkaisija Suomen Elokuvasäätiö, julkaisu no 11. ISBN-951-9349-19-7. Painettu Hyvinkään kirjapainossa 1981.)


MITEN ELOKUVAT KEHITETTIIN AIKANAAN?

Ostin divarista kirjan: "Me mainiot löträäjät... - Suomalaisen elokuvan raamikehitysvuodet 1920 - 1940." Kirjoittanut Esko Töyri 1978, Suomen elokuvasäätiön julkaisusarja numero 7. ISBN 951-9349-09-X, Hyvinkään Kirjapaino Oy 1978.

Kirjan johdannossa käsitellään, miten varhaisia elokuvia kehitettiin ennen vuotta 1920.

Siinä Töyri kirjoittaa, että Atelier Apollon omistaja, valokuvaaja, insinööri Karl Emil Ståhlberg alkoi kuvata itse elokuvia ja osti ranskalaiselta Pathé-yhtiöltä kopioimiskoneen, tuottaen sen Suomeen 1907.

Töyri kirjoittaa, että aikanaan elokuvafilmin kehitys- ja kopioimistyöt tehtiin Ranskassa, Saksassa sekä näytelmäelokuvien kehitykset ja kopioinnit pääasiassa Tanskassa. Mutta on varma, että myös Suomessa kehitettiin 1907 jälkeen.

Henkilökohtaiset työkalut