Filmikuvaamisen termejä
Digivideo
Kaitafilmaustermejä ja niiden selityksiä
Kaitafilmi
Suomalainen käännös "small gauge film format" nimitykselle. Kaikki alle 35 mm:set elokuvaformaatit ovat kaitafilmiformaatteja. Kaitafilmiformaatteja ovat 2 x 8, Super 8, Single 8, 2 x Super 8, 9.5, 16 ja super 16 formaatit.
Super 8
Yleisin 8 mm:nen filmiformaatti. Filmi on asennettu kasetin sisään lataamisen helpottamiseksi. Kodakin 1965 kehittämä formaatti. Länsimaissa aikoinaan suosituin kaitafilmiformaatti.
Single 8
Kuten Super 8, mutta Fujin kilpaileva formaatti. Kasetin konstruktio parempi kuin Kodakilla. Suosituin Japanissa
2 x 8 mm (myös Regular 8, Normal 8, Standard 8, tupla kasi)
Ennen Super 8:ia ja Single 8:ia suosituin amatöörifilmiformaatti. 16 mm leveä, kuvataan molemmin puolin ja kehityksen jälkeen halkaistaa ja liimataan yhteen. Kuvan koko pienempi kuin Super/Single 8:ssa
2 x Super 8
Kuten 2 x 8 mm, mutta Super 8 reillä filmissä ja Super 8 kuvankoolla
9,5 mm
Pathen kehittämä maailman ensimmäinen viralllinen kaitafilmiformaatti. Siirtoreiät filmin keskellä
16 mm
Kodakin 9,5 mm:selle kilpalilijaksi kehittämä kaitafilmiformaatti, josta tuli enemmän ammattilaisten formaatti 8 mm:sten tullessa markkinoille
Super-16
Formaatti, jossa 16-millisen optiselle ääniraidalle varattu tila on hyödynnetty kuvaa varten. Laajempi kuvasuhde ilman anamorfista linssiä ja tarkempi kuva. Käytetään jonkin verran myös elokuvatuotannossa nykyään.
35 mm/65 mm/70 mm
Ammattikuvaus- ja projisointiformaatteja, ei siis kaitafilmiformaatteja
fps
Frame per second, kuvaa per sekunti. Käytetään puhuttaessa kameroiden kuvausnopeuksista
25 fps
PAL-tv-järjestelmämme peruskuvausnopeus
24 fps
Filmille kuvattavien ja esitettävien elokuvien perusnopeus
1, 4, 6, 8, 12 fps
Nopeutuskuvausnopeuksia. Käytetään myös vähässä valossa, jotta saadaan pidempi suljinaika ei-säädettävällä sulkimella varustetuilla kameroilla
16 ja 18 fps
2 x 8 mm:sen peruskuvausnopeus oli 16 fps, Super 8/Single 8-kameroilla yleensä 18 fps. Osassa kameroista löytyy myös 24 tai 25 fps nopeus
32, 36, 40, 41, 48, 54, 56, 64, 70, 80, 120 fps
Hidastusnopeuksia, joilla saadaan oikeita hidastuksia aikaiseksi ilman tietotekniikkaa
Single frame
Yksittäisten valokuvien kuvaamista elokuvakameralla esim. animaatiot, pikselaatiot, time lapse, time exposure
Stop motion animaatio
Yksittäiskuvilla tehtävä animaatio, esim savianimaatio, nukkeanimaatio, pikselaatio
Animaatio
Kuvataan ”kuolleita” hahmoja ja esineitä yksittäisillä kuvilla niitä välillä liikuttamalla, jolloin nämä saadaan liikkumaan filmillä
Pikselaatio
Ihmisten ja eläinten liikuttaminen kuvatessa heitä yksittäiskuvina animaation keinoin. Esim. pahvilaatikon sisällä istuva ihminen, joka ”ajaa” pahvilaatikoola pitkin tietä
Time Lapse, intervallikuvaus
Yksittäiskuvien kuvaaminen automaattisesti eri intervalleissa. Esim. 1 kuva per minuutissa kahdeksan tunnin ajan samaa maisemaa, jolloin pilvet ja aurinko vaihtavat nopeasti paikkaa lopullisessa esitysfilmissä.
Time exposure
Kuten time lapse, mutta käytetään pitkiä valotusaikoja (kameran suljin auki sekunteja per kuvaruutu). Kuvataan joko automaattisesti tai manuaalisesti riippuen kameran ominaisuuksista
Suljin, suljinnopeus, sulkimen asteluku, suljinaika
Kameran osa, joka huolehtii filmiportin pimentämisestä kun kameralla ei kuvata ja kuvien välissä kuvatessa. Kaitafilmikameroissa käytetään yleensä sektorisuljinta (ympyrä, jossa avonainen sektori), jolloin suljinnopeus per yksi kuvattava ruutu (suljinaika) on aina sama yhdellä kuvausnopeudella (kts. fps). Sulkimen asteluku on siis avonaisen sektorin kulman asteluku.
Säädettävä sektorisuljin
Sektorisuljin, jossa asteluku on käyttäjän säädettävissä. Tällä saadaan aikaiseksi esim. ristihäivytyksiä ja fade in/out efektejä suoraan filmille. Erittäin nopealla sulkimella (pieni sulkimen asteluku) saadaan aikaiseksi strobomaista välkkynää kuvaan.
Iiris, aukko
Kameran linssin elementti, jota käytetään estämään/lisäämään valoa kameran sulkimelle ja kuvaportille. Iiriksen aukon arvot vaihtelevat esim. 1.2:sta 45:teen (f-stop-järjestelmä), jolloin 1.2 on iiris kokonaan auki (eniten valoa pääsee läpi) ja 45 pienin (vähiten valoa pääsee läpi).
Kuvaportti
Kameran osa, joka on kuvatessa kiinteästi kiinni itse filmissä. Kuvaportti määrittelee formaatin kuvakoon yhdessä linssin kanssa. On tärkeää pitää kuvaportin alue aina puhtaana
Valovoima
Kameran linssissä oleva f-luku (esim. f1.2), joka kuvaa kameran valovoimaa iiriksen aukon ollessa täysin auki. Mitä pienempi luku, sitä valovoimaisempi linssi ja sitä vähäisemmässä valossa sillä voidaan kuvata. Kaitafilmikameroiden linssien valovoima on yleensä 1.2-2 välissä, osassa kameroista löytyy myös f1.0 linssejä
Tarkennus, tarkennusrengas
Kameran linssissä oleva etäisyysmitoilla varustettu rengas, jolla tarkennetaan kuvatessa kohteen mukaan.
Reflex-etsin
Kameran etsin, jonka kuva muodostetaan suoraan kameran linssin kautta. kaitafilmikameroissa yleensä prisman kautta, osassa myös ylös/alasliikkuvan giljotiinipeilisuljimen ja pyörivän peilisulkimen kautta
Valotusmittari, sisäinen valotusmittari, automaattivalotus
Valotusmittari mittaa kuvaukseen tarvittavan valon määrää. Kaitafilmikameroissa (lähinnä 8 mm:set) on yleensä myös sisäinen valotusmittari, joka automaattiasennossaan säätää aukon arvoa valontarpeen ja filmin herkkyyden mukaan.
Pressure plate
Painolevy filmin taakse kovaportin kohdalla kamerassa. Saksalaiset ovat kehittäneet Kodakin Super 8 kasettiin erillisen ko. levyn, jolla saadaan eliminoitua pystyhyppiminen kuvassa. Tämä vaiva on ollut Kodakin kasettien ongelmana niiden kehittämisestä lähtien
