Filmikuvaamisen termejä

Digivideo

Kaitafilmaustermejä ja niiden selityksiä


Kaitafilmi

Suomalainen käännös "small gauge film format" nimitykselle. Kaikki alle 35 mm:set elokuvaformaatit ovat kaitafilmiformaatteja. Kaitafilmiformaatteja ovat 2 x 8, Super 8, Single 8, 2 x Super 8, 9.5, 16 ja super 16 formaatit.


Super 8

Yleisin 8 mm:nen filmiformaatti. Filmi on asennettu kasetin sisään lataamisen helpottamiseksi. Kodakin 1965 kehittämä formaatti. Länsimaissa aikoinaan suosituin kaitafilmiformaatti.



Single 8

Kuten Super 8, mutta Fujin kilpaileva formaatti. Kasetin konstruktio parempi kuin Kodakilla. Suosituin Japanissa



2 x 8 mm (myös Regular 8, Normal 8, Standard 8, tupla kasi)

Ennen Super 8:ia ja Single 8:ia suosituin amatöörifilmiformaatti. 16 mm leveä, kuvataan molemmin puolin ja kehityksen jälkeen halkaistaa ja liimataan yhteen. Kuvan koko pienempi kuin Super/Single 8:ssa


2 x Super 8

Kuten 2 x 8 mm, mutta Super 8 reillä filmissä ja Super 8 kuvankoolla


9,5 mm

Pathen kehittämä maailman ensimmäinen viralllinen kaitafilmiformaatti. Siirtoreiät filmin keskellä


16 mm

Kodakin 9,5 mm:selle kilpalilijaksi kehittämä kaitafilmiformaatti, josta tuli enemmän ammattilaisten formaatti 8 mm:sten tullessa markkinoille


Super-16

Formaatti, jossa 16-millisen optiselle ääniraidalle varattu tila on hyödynnetty kuvaa varten. Laajempi kuvasuhde ilman anamorfista linssiä ja tarkempi kuva. Käytetään jonkin verran myös elokuvatuotannossa nykyään.


35 mm/65 mm/70 mm

Ammattikuvaus- ja projisointiformaatteja, ei siis kaitafilmiformaatteja


fps

Frame per second, kuvaa per sekunti. Käytetään puhuttaessa kameroiden kuvausnopeuksista


25 fps

PAL-tv-järjestelmämme peruskuvausnopeus


24 fps

Filmille kuvattavien ja esitettävien elokuvien perusnopeus


1, 4, 6, 8, 12 fps

Nopeutuskuvausnopeuksia. Käytetään myös vähässä valossa, jotta saadaan pidempi suljinaika ei-säädettävällä sulkimella varustetuilla kameroilla


16 ja 18 fps

2 x 8 mm:sen peruskuvausnopeus oli 16 fps, Super 8/Single 8-kameroilla yleensä 18 fps. Osassa kameroista löytyy myös 24 tai 25 fps nopeus


32, 36, 40, 41, 48, 54, 56, 64, 70, 80, 120 fps

Hidastusnopeuksia, joilla saadaan oikeita hidastuksia aikaiseksi ilman tietotekniikkaa


Single frame

Yksittäisten valokuvien kuvaamista elokuvakameralla esim. animaatiot, pikselaatiot, time lapse, time exposure


Stop motion animaatio

Yksittäiskuvilla tehtävä animaatio, esim savianimaatio, nukkeanimaatio, pikselaatio


Animaatio

Kuvataan ”kuolleita” hahmoja ja esineitä yksittäisillä kuvilla niitä välillä liikuttamalla, jolloin nämä saadaan liikkumaan filmillä


Pikselaatio

Ihmisten ja eläinten liikuttaminen kuvatessa heitä yksittäiskuvina animaation keinoin. Esim. pahvilaatikon sisällä istuva ihminen, joka ”ajaa” pahvilaatikoola pitkin tietä


Time Lapse, intervallikuvaus

Yksittäiskuvien kuvaaminen automaattisesti eri intervalleissa. Esim. 1 kuva per minuutissa kahdeksan tunnin ajan samaa maisemaa, jolloin pilvet ja aurinko vaihtavat nopeasti paikkaa lopullisessa esitysfilmissä.


Time exposure

Kuten time lapse, mutta käytetään pitkiä valotusaikoja (kameran suljin auki sekunteja per kuvaruutu). Kuvataan joko automaattisesti tai manuaalisesti riippuen kameran ominaisuuksista


Suljin, suljinnopeus, sulkimen asteluku, suljinaika

Kameran osa, joka huolehtii filmiportin pimentämisestä kun kameralla ei kuvata ja kuvien välissä kuvatessa. Kaitafilmikameroissa käytetään yleensä sektorisuljinta (ympyrä, jossa avonainen sektori), jolloin suljinnopeus per yksi kuvattava ruutu (suljinaika) on aina sama yhdellä kuvausnopeudella (kts. fps). Sulkimen asteluku on siis avonaisen sektorin kulman asteluku.


Säädettävä sektorisuljin

Sektorisuljin, jossa asteluku on käyttäjän säädettävissä. Tällä saadaan aikaiseksi esim. ristihäivytyksiä ja fade in/out efektejä suoraan filmille. Erittäin nopealla sulkimella (pieni sulkimen asteluku) saadaan aikaiseksi strobomaista välkkynää kuvaan.


Iiris, aukko

Kameran linssin elementti, jota käytetään estämään/lisäämään valoa kameran sulkimelle ja kuvaportille. Iiriksen aukon arvot vaihtelevat esim. 1.2:sta 45:teen (f-stop-järjestelmä), jolloin 1.2 on iiris kokonaan auki (eniten valoa pääsee läpi) ja 45 pienin (vähiten valoa pääsee läpi).


Kuvaportti

Kameran osa, joka on kuvatessa kiinteästi kiinni itse filmissä. Kuvaportti määrittelee formaatin kuvakoon yhdessä linssin kanssa. On tärkeää pitää kuvaportin alue aina puhtaana


Valovoima

Kameran linssissä oleva f-luku (esim. f1.2), joka kuvaa kameran valovoimaa iiriksen aukon ollessa täysin auki. Mitä pienempi luku, sitä valovoimaisempi linssi ja sitä vähäisemmässä valossa sillä voidaan kuvata. Kaitafilmikameroiden linssien valovoima on yleensä 1.2-2 välissä, osassa kameroista löytyy myös f1.0 linssejä


Tarkennus, tarkennusrengas

Kameran linssissä oleva etäisyysmitoilla varustettu rengas, jolla tarkennetaan kuvatessa kohteen mukaan.


Reflex-etsin

Kameran etsin, jonka kuva muodostetaan suoraan kameran linssin kautta. kaitafilmikameroissa yleensä prisman kautta, osassa myös ylös/alasliikkuvan giljotiinipeilisuljimen ja pyörivän peilisulkimen kautta


Valotusmittari, sisäinen valotusmittari, automaattivalotus

Valotusmittari mittaa kuvaukseen tarvittavan valon määrää. Kaitafilmikameroissa (lähinnä 8 mm:set) on yleensä myös sisäinen valotusmittari, joka automaattiasennossaan säätää aukon arvoa valontarpeen ja filmin herkkyyden mukaan.


Pressure plate

Painolevy filmin taakse kovaportin kohdalla kamerassa. Saksalaiset ovat kehittäneet Kodakin Super 8 kasettiin erillisen ko. levyn, jolla saadaan eliminoitua pystyhyppiminen kuvassa. Tämä vaiva on ollut Kodakin kasettien ongelmana niiden kehittämisestä lähtien

Henkilökohtaiset työkalut