Polttoväli

Digivideo

Jätetään teoria tarkempien tietosanakirjojen selitettäväksi, sillä pienissä videokameroissa siitä ei ole paljon apua kun objektiivi on kiinteä zoomi ja kuva-ala vain muutama milli halkaisijaltaan. Polttovälejä kuitenkin tuossakin on ja niitä vaihdetaan zoomia käyttämällä. Sitä ei ole pakko tehdä kuvatessa, vaan nauhoituksen voi keskeyttää ja vaihtaa polttoväliä jos haluaa sääliä katsojiaan.

Lyhyt polttoväli (muutamia millejä videokameroissa) tarkoittaa laajaa kuvakulmaa. Usein sekään ei ole riittävän laaja, vaan on hankittava laajakulmalisäke jotta saa kaiken mahtumaan kuvaan. Pitkä polttoväli, tele (joitakin kymmeniä millejä videokamerassa) on kapeampi kuvakulma. Monia kameroita markkinoidaan järjettömän pitkillä zoomeilla, joita kukaan ei pitele vakaana ilman jalustaa.

10x zoomin laajin ja tiivein kuva samalta etäisyydeltä tulppaanipenkistä


Esimerkki kameran lyhimmästä ja pisimmästä polttovälistä. Vasemmalla laajimmalla polttovälillä kuva koko kukkapenkistä ja oikealla 10x zoomia käyttäen pari kukkaa samalta etäisyydeltä kuvaten.


Pienten videokameroiden polttovälejä on hankala vertailla, sillä kuvakulmaan oleellisesti vaikuttava kennon koko vaihtelee paljonkin. Lisää hämmennystä aiheuttaa se, että valokuvaustoiminnalle, 4:3 kuvalle ja laajakuvalle on kullekin oman erilainen kuvakulmansa. Joillekin tehtaille on tullut tavaksi ilmoittaa objektiivin ns. kinovastaavuus eli aikanaan yleisimmän valokuvauskameran, 35mm filmiä käyttäneen kinofilmikameran polttoväli vastaavilla kuvakulmilla. Laajin kuvakulma on useimmille kriittinen. Ellei se ole riittävän laaja, kuvaan ei mahdu kaikki tarpeellinen, vaikka menisi peräseinästä läpi. Luontokuvaajalle taas pitkä tele voi olla tärkeä. Kinovastaavuudessa normaalipolttoväli on n. 50-55mm. Laajan pään tulisi olla 40mm tai mieluummin reilusti alle, mutta se on harvinaista. Pidemmät zoomit ovat helpompia rakentaa kuin laajakulmaiset.

Henkilökohtaiset työkalut