Televisiorajaus

Digivideo

Tietokonenäytön ja television erilainen tapa näyttää videokuvaa. Vastaavia termejä: Safe area, Titlesafe, Turvallinen rajaus

Sisällysluettelo

Kuvaa jää piiloon

Videoitaan tietokoneella leikkaava ja televisiosta tai videotykiltä katsova törmää ennen pitkää siihen, että kuva-ala ei olekaan sama erilaisilla näytöillä. Jotkut ilmaisevat asian niin, että televisiosta katsottaessa osa kuvasta jää "reunojen taakse" piiloon. Toisten mielestä taas tietokoneella leikatessa näkyy liikaa, asioita, joita ei kuvatessa reunoilla näkynyt. Ikävä erilaisuus johtuu näyttölaitteiden erilaisuudesta ja historiallisista eroista videon näyttötavoissa. Jos asiaa ei tiedosta, voi tapahtua ikäviä asioita videoiden esityksessä tai tehdä paljon turhaa työtä.

Tekstit ja valokuvat näkymään kokonaan

Aika tavallista on, että huolellisesti sommitellut tekstit videon päällä leikkautuvatkin televisiosta katsottaessa niin, että osa kirjaimista on ulkona kuvasta. Grafiikan taulukot näkyvät vajaasti ja valokuvienkin rajaus muuttuu oudosti. Toisaalta nettivideota tekevälle voi käydä, että kuvan reunoille ilmestyy näkyviin outoja esineitä, joita siellä ei kuvatessa ollut. Mikrofoni rajataan usein niin tarkasti kuvan reunalle, että se laajentuneessa rajauksessa jo näkyy. Lääke tekstien ja valokuvien kokonaan näkymiseen on "Text safe" tai "Title safe" rajauskehyksen käyttö niitä editointiohjelmaan laitettaessa.

Kuvaesimerkit

Näissä kuvissa koko kuvan alue on se, mitä tietokoneella näkyy, kun video on tuotu kamerasta koneelle. Kehys kertoo, paljonko tästä näkyy televisiossa. Useimmat videotykit rajaavat myös televisioiden tapaan, joissakin on säätö. Oikeissa videomonitoreissa on valittavissa, kumpaa rajausta katselee. Säädön nimi on "Overscan/Underscan". Kameroiden etsimet näyttävät televisiorajauksen, jotkut tarkemmin, toiset vähän sinne päin esimerkiksi sivusuuntaan siirtyneenä kuvana. Oma kamera on kohtalaisen helppo tarkistaa kytkemällä se televisioon ja kuvaamalla vaikkapa oven pieliä tai muuta suoraviivaista kohdetta. Vastaavuuden näkee heti ruudulta.


Kuvan rajautuminen televisiossa verrattuna tietokonenäyttöön

Vasen kuva on 1.33 kuvasuhteisen videokuvan rajaus. Koko alue on siis tietokoneella näkyvä. Kehys on useista tv-vastaanottimista tutkittu keskimääräinen rajaus. Joissakin näkyy hiukan enemmän oikealla tai vasemmalla, mutta melko tarkkaan noin paljon siitä jää "reunojen taakse". Kameran LCD:n rajaus vastasi tarkalleen tuota samaa. Tämä on editointiohjelmien "Picture safe" tai "Image safe". Jotkut kutsuvat sitä vain "Safe area". Tekstillä on vielä pienempi rajaus, "Title safe" tai "Text safe". Tarkoitus on, että kirjaimia ei joutuisi aivan kuvan reunoille, eikä ainakaan kuvasta ulos. Vasemmassa kuvassa reunustetun tekstin leveys ja sen alareuna ilmaisevat turvallisen tekstialueen. Pikseleissä mitaten, jos esimerkiksi teet grafiikkaa videoon, kuva-ala on 768x576 pikseliä. Tämä on nyt ilmaistu kuvankäsittelyohjelmien neliönmuotoisina pikseleinä. Videohan venyttelee pikseleitä näytöllä ja oikeasti nuo molemmat kuvat ovat videonauhalla saman kokoisia, 720x576 pikseliä. Laajakuva vain levitetään esityksessä enemmän kuin perinteinen 4:3. Rajauskehys kattaa suunnilleen alueen 700x530 pikseliä. Noin paljon jää siis televisiossa kuvasta pois. Tekstille ei suositella yli 650 pikselin leveyttä.

Oikean puoleinen kuva on laajakuvaformaatissa eli kuvasuhde on 1.78. Tästä käytetään myös nimitystä 16:9. Tämän rajauskehys on otettu ruutukaappauksena Final Cut Pro editointiohjelman ikkunasta, kun siinä on päällä "Title safe" näyttö. Ulompi vihreä kehys vastaa tuon toisen kuvan mustaa kehystä ja sisempi ilmoittaa teksteille varman alueen, missä ne varmasti näkyvät kaikissa vastaanottimissa. Laajakuvan koko neliöpikseleillä on suunnilleen 1024x576. Tästä on erilaisia tulkintoja, mutta tuo näyttää vakiintuneen moneen editointiohjelmaan. Rajauskehys kattaa suunnilleen alueen 920x520 pikseliä, eli se pitäisi näkyä useimmista televisioista. Rajaus on jopa hieman tiukempi kuin käytännön kokeissa vastaanottimilla tutkien, mutta ero on merkityksetön. Tärkeintä on huomata, että paljon rajaantuu. Reunoille ei pidä sijoittaa mitään tärkeää. Tekstit tämä ohjelma suosittelee jättämään laajakuvassa alle 815 pikselin levyisiksi. Tässäkin tapauksessa kameran etsin näytti melko tarkkaan saman rajauksen kuin uloin vihreä kehys.

Mitä tästä voisi oppia?

Ehkäpä sen, että kameran etsin näyttää oikean rajauksen, sen lopullisen. Välivaiheessa tietokone näyttää enemmän ja antaa mahdollisuuden siirtää kuvaa tai jopa pienentää sitä vähän, jos jotakin tärkeää muuten jää kuvasta ulos. Jos videoihin tekee tietokoneella tekstejä, grafiikkaa tai muita kuvia, niiden reunoille pitää jättää runsaasti yhdentekevää aluetta. Jos grafiikat kuvaa kameralla, se suorittaa rajauksen. Toisaalta nettivideoiden reunat pitäisi rajata aika raskaalla kädellä ennen julkisuuteen päästöä, jos niistä haluaa sellaisen sommittelun kuin kuvatessa on tehty. Mutta entäpä, jos nettivideokin katsotaan televisiosta?

HD-aikakausi

Ettei asia olisi liian helppo, nyt on alkanut ilmestyä HDV ja AVCHD teräväpiirtokameroita, joissa kameran etsin kyllä näyttää DV-tasoisen kuvan rajauksen oikein, mutta HD-kuva siirrettynä HDMI digitaaliliitännällä LCD-televisioon onkin paljon isompi kuin kameran rajaus. Yksi esimerkki löytyy Canon HV20 jutustamme.

Näin paljon jää etsimen ulkopuolelle, jos HV20:n kuvaa katsotaan HDMI-kaapelilla LCD-televisiosta

Rajattu alue on kameran etsimen kuva, koko alue näkyy kuitenkin katsottaessa HD-kuvaa HDMI-kaapelilla LCD-televisiosta.

Editointi

Erittäin suositeltava tapa on katsella jo editoidessaan oikein rajattua kuvaa. Se järjestyy vaikkapa kytkemällä kamera firewirellä tietokoneeseen ja katsomalla editointia kameran etsimestä tai kameraan kytketystä televisiosta, ellei oikeata videomonitoria ole käytettävissä. Kamerassa pitää olla tuossa tapauksessa DV-in liitäntä ja editointiohjelman pitää osata näyttää kuva firewiren kautta. Useimmat jo osaavat. HD-videon kanssa tämä taito taas näyttää käyvän harvinaiseksi. Silloin rajaus onkin tehtävä lopullisen esityslaitteen mukaan, koska se näyttää olevan erilainen saman videon SD ja HDV versioissa.

Näytönohjaimen kautta kytketty televisiokuva on osoittautunut monessa tapauksessa väärin rajatuksi, vaikka hyviäkin näytönohjaimia on. Lomituksen aiheuttamia kenttävirheitä nekään eivät yleensä pysty paljastamaan.

Nettivideo

Tietokonenäytössä ja nettivideossa kaikki näkyy reunoihin saakka. Se saattaa johtaa siihen, että videota pitää rajata, jotta kuvaajan tekemä rajaus säilyisi ja saadaan mahdollisesti kuvan reunoissa näkyvät turhat esineet tai henkilöt pois näkyvistä.

Henkilökohtaiset työkalut