Tietokone editointikäyttöön

Digivideo

Apple-tietokoneiden kohdalla editointiin soveltuvan laitteen ostaminen on hyvin suoraviivaista: periaatteessa mikä tahansa tuore kone soveltuu editointiin. PC-puolella Windows-maailmassa on muistettava ottaa huomioon muutama seikka.

Sisällysluettelo

Laitteistovaatimukset

AVCHD videon editointi vaatii tietokoneelta tehoa. Suositeltava kokoonpano on 4-ydin prosessori ja 64 bittinen windows 6-8 gigaa muistia. Paras tulos saadaan kun editointikonetta ei käytetä muuhun kuin editointiin, tarkoittaa sitä että siinä ei ole virustarkistusta, sillä ei mennä internettiin, sillä ei pelata ja siihen ei asenneta mitään ylimääräistä mitä editointiohjelma ei tarvitse.

Kiintolevy

Videotiedostot vaativat runsaasti tilaa kiintolevyltä. Tästä johtuen on syytä kiinnittää huomiota levytilan määrään. Koska levyt ovat edullisia, kannattaa ostaa suurella levytilalla varustettuja malleja. Kiintolevyjen nopeudella on myös merkitystä. Liian hitaalla levyllä videotiedostojen käsittely ja siirto ei onnistu jouhevasti. Käytännössä kuitenkin kaikki nykyiset markkinoilla olevat kiintolevyt sopivat editointiin - useimmissa malleissa levy pyörii vähintään 7200 kierrosta minuutissa ja usein puskurimuistiakin löytyy riittävästi varmistamaan jouheva toiminta. Huomattavasti enemmän eroja kiintolevymallien välillä löytyy esimerkiksi äänekkyydestä ja liitäntätavoista. Vaativassa editointilaitteistossa voi olla myös useita kovalevyjä rinnakkain (ns. RAID-tekniikka), jolloin, asetuksista riippuen, saadaan joko varmuutta (kahdella levyllä sama sisältö), nopeampaa hakuaikaa (tiedot tallennetaan osittain kahdelle eri levylle) tai molempia (levyjä tarvitaan useampi).
Kiintolevyn salausta ei kannata käyttää levyllä johon talletetaan kaappauksessa dataa koska muuten voi tapahtua kuvien tippumista kaapattavasta materiaalista.

Keskusmuisti eli RAM

Muistiin pätee sääntö: mitä enemmän, sitä parempi. Minimimääränä voitaneen tänä päivänä pitää 4 gigatavua. RAM-muistin määrä kannattaa suhteuttaa valitun editointiohjelman vaatimuksiin. Kun editoinnissa muisti loppuu kesken, aletaan dataa kirjoittaa keskusmuistin sijasta kiintolevylle, mikä näkyy ohjelman hidastumisena ja kuuluu kovalevyn rahinana.

Prosessori eli suoritin

Myös prosessoriin pätee sääntö: mitä nopeampi, sitä parempi. Nykyään prosessorien kellotaajuudet ovat kaikissa malleissa sen verran suuria, että tavallisessa käytössä kaikkein nopeimpien mallien potentiaali ei tule esille. Videoeditoinnissa nopean suorittimen tuoman hyödyn huomaa videon renderöintivaiheessa: kun ohjelma laskee kaikki leikkaukset ja esimerkiksi videoon tehdyt efektit, saattaa hitaalla suorittimella tulla uni silmään. Myös useammat ytimet auttavat asiaa ja kannattaa hankkia 4-ydin versio

Muuta

Jos haluaa tehdä videoista DVD-levyjä, tietokoneessa on oltava kirjoittava DVD-asema. DVD-asemia on markkinoilla montaa eri tyyppiä: DVD-RAM, DVD+R(W), DVD-R(W). Näistä turvallisimmat valinnat ovat DVD-R ja DVD+R -tyyppiset asemat. Asemien nopeuksilla ja muilla ominaisuuksilla ei ole lopputuloksen laadun kannalta merkitystä. Nykyään monet asemat tukevat sekä miinus- että plus-tyyppisiä levyjä, muutama myös DVD-RAM -formaattia, joten formaattiin ei välttämättä tarvitse aseman ostohetkellä kiinnittää huomiota.

Emolevyssä kannattaa tarkistaa että siinä on näytönohjain joka tukee rautapurkua ja riittävästi muistia

Etenkin edulliset editointiohjelmat toimivat ihan millä tahansa monitorilla. Kalliimman pään ohjelmista saa kaiken irti suurilla resoluutioilla tai jopa kahden monitorin kanssa. Kahdelle monitorille mahtuu enemmän ohjelman eri osia auki.

Käyttöjärjestelmistä videoeditointikäytössä toimivat parhaiten Windows 7 ja Windows Vista.

Henkilökohtaiset työkalut