Ulkoinen ja edullinen äänentallennin?

Äänen käyttö osana videoilmaisua. Äänittäminen ja jälkikäsittely.
vaariskoski
Viestit: 154
Liittynyt: 16.01.2005 11:57

Viesti Kirjoittaja vaariskoski » 04.11.2009 15:33

Uusimmassa Tekniikan maailmassa 20/09 s. 130-132 on testattu ja mitattu paristokäyttöiset äänitallentimet Zoom H4n sekä Tascam DR-100. Molemmissa tallentimissa on xlr-liittimet ja phantom jännitesyöttö. Testi kannattaa lukea, jos harkitsee hankintaa. Testin mukaan molemmat tallentimet ovat kyllä onnistuneita kokonaisuuksia, käyttö sujuvaa, toiminta luotettavaa ja niiden äänitystulos on hyvä.

Kim
Viestit: 3483
Liittynyt: 16.01.2005 11:57
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja Kim » 04.11.2009 21:00

Kommentti sekä tässä säikessä että TM:ssa esitettyyn väitteeseen siitä että 24 bit äänitys on näissä pikkutallentimissa ihan turha.

Minä, äänenkäsittelyn ammattilaisena, en pidä 24 bitin käyttöä perusteltuna vain ja ainoastaan paperilla paremman häiriöetäisyyden takia. Kahden muun huomattavasti oleellisemman argumentin takia kylläkin.

- Jos ääntä on tarkoitus edes jollakin tavalla käsitellä (normalisointi, kompressointi, ekvalisointi) niin se on paljon mielekkäämpää tehdä 24 bitin matskun kanssa. Kvantisointivirheet ovat tällöin pienempiä kuin 16 bitin matskussa.

- Nauhoituksen aikana 24 bit tarjoaa paljon suuremman digitalisen headroomin verrattuna 16 bittiin. Käytännössä 24 bitin nauhoituksessa voi ihan huoletta jättää maksimitason vaikka -10 dBFS tasoon koska sen voi normalisoida maksimiin helposti jälkikäsittelyssä. Tällainen operaatio ei käytännössä vaikuta kokonaishäiriöetäisyyteen millään tavalla. Kokonaishäiriöetäisyyden määrä kuitenkin mikki ja etuaste analogipuolella. Se ei parane pätkääkään siitä että A/D-muunnin ajetaan tappiin ja yleensä ylikin.

Joten vaikka kokonaishäiriöetäisyys ei näissä pikkutallentimissa ole sen parempi 24 biitisenä, antaa se kuitenkin paljon etuja sekä nauhoitustilanteessa että jälkikäsittelyssä.

TM:ssa väitettiin myöskin että 44,1 KHz näytteenottotaajuus käytännössä riittää mihin vaan, ja tällä tavalla sitten sivuutettin ja harhaanjohdettiin videopuolen käyttäjät kokonaan. Ei kovin vakuuttavaa kirjoittelua.

Zoomin H4N tallentimen teknisessä suorituksessa oli muuten edelleenkin sanomista, vaikkakin se on parempi kuin edellinen versio. Taajuusvaste aaltoilee hieman ja alimmat bassot vaimentuvat ulkoisella mikillä. Tämä on kuitenkin esim. dialoginauhoituksessa täysin merkityksetöntä. Jos haluaa halvan ja tekniseltä tasoltaan kohtuullisen 4-kanavaisen tallentimen, on Zoom 4N varmasti markkinoiden pätevin.

Kim

tolokun mies
Viestit: 937
Liittynyt: 19.04.2005 20:40
Paikkakunta: Esbå

Viesti Kirjoittaja tolokun mies » 05.11.2009 09:29

Jassoo.

Käytännössä kaikki ääniedittorit käsittelevät ääntä 32 bittisesti, on siten merkityksetöntä onko alkuperäinen 16 vai 24 bittistä mitä tulee pyöristysvirheisiin jne. Jos pikkutallentimen 24 bittinen on viimeisten 8 bitin osalta ihan moskaa, niin miksi sitä tarvitsisi erityisesti editissä helliä?

Jos laitteen tallentama 24 bittinen on pelkkää kohinaa viimeisten 8 bitin osalta, ei väitteesi 10 dB headroomesita pidä sekään paikkaansa. Aivan samalla tavalla voit jättää 16 bittiseen 10 dB headroomia ja pohjat uppoavat kohinaan. Mitään eroa siinä, onko kohinassa kyse bitten puutteesta (16 bit) vai laitekohinasta (24 bittiä) ei lopputuloksen kannalta ole, kohinaa mitä kohinaa. Jos alas äänitettyä 24 bittistä nostetaan se 10 dB jäkikäsittelyssä, nousee kohinat kanssa 10 dB. Jos 16 bittistä alasäänitettyä nostetaan 10 dB, nousee siinäkin kohina sen 10 dB; lopputulos sama: kummassakin 14,5 bitin edestä puhdasta dynamiikkaa, 16 bittisessä 1,5 bitin verran pohjakohinaa, 24 bittisessä 9,5 bitin verran (aivan turhaan tiedostokokoa suurentamassa).

TM:n artikkelin kirjoittaja Koivusalo on yksi maamme tunnetuimpia klassisen musiikin äänittäjiä ja ehdoton auktoriteetti alallaan. Luotan häneen tässä(kin) asiassa.

Tässä on kuvainnollisesti kyse siitä, että kumpi on parempi ja vetoisampi vesiastia, 8 litran ämpäri vai 12 litran ämpäri jossa on pohjalla 4 litran betonilaatta. 8 litraa kummallakin saadaan kerrallaan kannettua...

silva
Viestit: 355
Liittynyt: 16.01.2005 11:57
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja silva » 05.11.2009 10:25

Kim kirjoitti:
TM:ssa väitettiin myöskin että 44,1 KHz näytteenottotaajuus käytännössä riittää mihin vaan, ja tällä tavalla sitten sivuutettin ja harhaanjohdettiin videopuolen käyttäjät kokonaan. Ei kovin vakuuttavaa kirjoittelua.
Kun ottaa huomioon että testin lukijoista monet varmasti harkitsevat laitetta myös videokäyttöön, on tuo kyllä paha moka.

Halsu
Viestit: 2284
Liittynyt: 04.11.2005 21:29
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Halsu » 05.11.2009 12:24

silva kirjoitti:Kun ottaa huomioon että testin lukijoista monet varmasti harkitsevat laitetta myös videokäyttöön, on tuo kyllä paha moka.
Niin no, konversio 44.1 kHz ja 48 kHz välillä toki onnistuu helposti, yleensä reaaliajassa: 44.1 kHz:n matskun voi heittää editissä 48 kHz timelinelle ja homma pelittää saumattomasti. Saa olla melkoinen kultakorva jos väittää kuulevansa lopputuloksessa jotain eroja, kun muunnos tehdään hyvin (niinkuin käytännössä kaikissa äänisoftissa tapahtuu).

16bit vs 24bit väännönkin suhteen olen tolkun miehen linjoilla: 16 bit riittää taltioimaan riittävällä tarkkudella kaiken sen mitä näiden pikkuvermeiden etuset pystyvär AD -muuntimelle syöttämään, vaikka jättäisi ne 10 dB headroomia tai enemmänkin. Yleensä analoginen taustakohina ja tila-akustiikka pitävät pohjat kaukana formaatin rajoista.

Tausta-akustiikka on yleensä jossain tuolla 40-50 dB'n hujakoilla.

16 bitin dynamiikka-ala on 96dB, 10 dB headroomin kera jää vielä 86 dB.

Jotta bittisyvyys tulisi oikeaksi ongelmaksi, äänitettävän soundin pitää olla jossain tuolla 40 dB + 80 dB = 120 dB tasoilla, eli ihan v**n kovaa.

Ainoat äänilähteet joita meikäläinen on koskaan äänittänyt, jotka lähentelevät 16 bitin dynamiikka-aluetta millään merkittävällä tavalla ovat a) lähimikitetyt rummut ja B) läheltä äänitetty tykki.

Noissa päästään tilanteeseen, jossa tila-akustiikka on reilusti yli 100 dB hiljaisempi kuin äänilähde. Jos etusissa riittää dynamiikka-alaa, on mahdollista törmätä 16 bit / 44.1kHz -formaatin rajoihin ihan oikeasti. Toki on sitten ihan toinen asia onko virveliraidalta edes tarkoituksenmukaista yrittää poimia esiin studion tuuletinten huminaa ;-)

Toki jo hieman aiemmin tulee kvantisoinnin aiheuttamia kiusoja, mutta tällöin puhutaan tapauksista joissa jotain -50dB -tasoilla äänitettyä kamaa (puheääntä tms.) koitetaan nostaa 0dB'n huitteille: tällöin tausta-akustiikka saattaa olla 16 bitin mukavuusalueen ulkopuolella. Kyseessä on tällaisissa tapauksissa kuitenkin jo iso käyttäjävirhe.

Kim
Viestit: 3483
Liittynyt: 16.01.2005 11:57
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja Kim » 09.11.2009 03:57

tolokun mies kirjoitti:Käytännössä kaikki ääniedittorit käsittelevät ääntä 32 bittisesti
Ei pidä paikkaansa. Protools käsittelee 24 bittiä sellaisenaan. Myöskin käyttämäni Wavesin plugarit ovat 24 bittisiä.

tolokun mies kirjoitti:on siten merkityksetöntä onko alkuperäinen 16 vai 24 bittistä mitä tulee pyöristysvirheisiin jne. Jos pikkutallentimen 24 bittinen on viimeisten 8 bitin osalta ihan moskaa, niin miksi sitä tarvitsisi erityisesti editissä helliä?
No ainakaan Microtrackin viimeiset bitit ei ole moskaa, muiden suorituskykyyn on mun vaikea ottaa kantaa.

Tässä ääninäyte äänitettynä n. -30 dBFS tasolle ja sen jälkeen normalisoitu. Jokainen voi ihan itse kuunnella milloin näyte muuttuu 24 bitistä 16 bittiin... Jos ei sitä kuule voi lopettaa tämän säikeen lukemisen tähän. Kannattaa huomioida että eroa ei ole ainoastaan pohjakohinassa, vaan todella paljon myöskin iskuäänen jälkikaiussa.

Ja jos joku on sitä mieltä että -30 dBFS taso on muutenkin liian alhainen niin sihen sanon että dialogi on dynamiikaltaan helposti sen 30 deppaa ja miellellään saisi vielä olla sitä headroomia. Mun äänityksissä dialogien hiljaisemmat osat ovat yleensä juurikin -20 ja -30 välillä eikä siltikään jää yleensä edes 10 deppaa headroomia. Mutta nykyään on niin yleistä vetää AD-muunnin suruttta ruvelle. Nykyään jokatoinen telkkariohjelma on vedettu ruvelle. Ja jos se ei ole äänityksessä saatu ruvelle niin sitten se tehdään väkisin rumalla limitterillä jälkikäteen.

tolokun mies kirjoitti:TM:n artikkelin kirjoittaja Koivusalo on yksi maamme tunnetuimpia klassisen musiikin äänittäjiä ja ehdoton auktoriteetti alallaan. Luotan häneen tässä(kin) asiassa.
Tunnen hyvin Koivusalon matskua, ja juuri sen takia en ole yhtä innoissani kuin sinä. Koivusalo on myöskin loudness warin uhri ja on osannut limitoida sopraanolaulajaa tosi rumastikin. Nyt toimittajana on vielä vähemmän rispektiä häntä kohtaan. Jos sua oikeasti kiinnostaa niin voin laittaa sulle näytteen privana.

Halsu kirjoitti:Niin no, konversio 44.1 kHz ja 48 kHz välillä toki onnistuu helposti
Niin onnistuu NTSC -> PAL konversiokin lennossa Vegasin aikajanalla, mutta et sinä huonommalla laadulla kai kuitenkaan tallenna vain sen takia että konversio on mahdollinen?

Edelleenkin paha moka väittää että 44,1 KHz riittää joka tilanteeseen, siitä nyt ei päästä yli eikä ympäri.

Kim

tolokun mies
Viestit: 937
Liittynyt: 19.04.2005 20:40
Paikkakunta: Esbå

Viesti Kirjoittaja tolokun mies » 09.11.2009 10:42

Perusasia on siis se, että jos tallenteessa on vaikkapa 15 bitin edestä puhdasta materiaalia, on ihan yks hailee onko siellä yksi vai yhdeksän bittiä kohinaa sen lisäksi (16 ja 24 bittiset tiedostot). Jos kumpikin on äänitetty 30 dB liian alhasella tasolla ja tasoja nostetaan saman verran, ne kuulostavat samoilta ja pohjakohina on noussut samalle tasolle kummassakin. Artikkelissa ei puhuttu Microtracistä vaan Tascamista ja zoomista. Jos vekottimen kohina-arvot ovat sellaiset, että 24 bittiä oikeasti tallentaa bitin-pari enemmän, niin kiva sitten, käytetään sitä. Totuus on kuitenkin se, että edes kymmenen-kolmekymmentä kertaa kalliimmat muuttimet (Prism, Weiss, Lavry, Forssell jne) pystyvät vain 19-21 bitin resoluutioon mutta tunnustavat sen myös reilusti spekseissään. Parin satkun taskumuuntimet hehkuttavat 24 bittiä totaalisen valheellisesti.

Koivusalo ei ole muistanut artikkelissaan videoijia, se on selvä. Äänittäkää toki 48 kHz näytteistyksellä videoita varten. Mitä ilmeisimmin tämä lapsus kirjoittajalta ei kosketa ketään muita kuin niitä, jotka tietävät asian muutenkin. Herkkähipiäistä väkeä. Olen kyllä myös sitä mieltä, että kukaan ei videolta tule IKINÄ huomaamaan, vaikka olisi tehty konversio 44.1 -> 48 kHz.

Levy-yhtiö BIS on saanut suitsutusta loistavista SACD-äänittestään. Arvatkaapa mitä: originaalit 24/44.1.

Menneillään on kisa, jossa pitäisi erottaa mikä Beethovenin sinfonioitten kokonaislevyytys on äänitetty tuota "paremmalla" näytteistyksellä. Ei oikein vastaajia tahdo löytyä.

Tämä kommentiksi siitä, riittääkö 44.1 "mihin vain". Kyllä riittää.

Halsu
Viestit: 2284
Liittynyt: 04.11.2005 21:29
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Halsu » 09.11.2009 17:40

Kim kirjoitti:Tässä ääninäyte äänitettynä n. -30 dBFS tasolle ja sen jälkeen normalisoitu. Jokainen voi ihan itse kuunnella milloin näyte muuttuu 24 bitistä 16 bittiin... Jos ei sitä kuule voi lopettaa tämän säikeen lukemisen tähän. Kannattaa huomioida että eroa ei ole ainoastaan pohjakohinassa, vaan todella paljon myöskin iskuäänen jälkikaiussa.
Tuossa oli kyse aika erikoistapauksesta, ilmeisestikin sämplesnaresta jossa on digitaalinen kaiku, eikö? Ja olisiko ollut vielä linjaan äänitettynä?

Teepä vastaava testi mikin kanssa dialogiäänellä oikeassa tilassa ja palataan sitten asiaan ;-)

On toki MAHDOLLISTA törmätä ihan käytännössä noihin 16 bitin puutteisiin oikeassa elämässä, mutta sanoisin sen olevan aika harvinaista.
Edelleenkin paha moka väittää että 44,1 KHz riittää joka tilanteeseen, siitä nyt ei päästä yli eikä ympäri.
Jep jep. Käänsin tuon teikäläisen esimerkkifailin 16 bit / 44.1 kHz ja takaisin, ja leikkelin osan iskuista sekaisin alkuperäisen kanssa. Kerropa montako iskua on kulkenut konversion läpi, ja mitkä noista iskuista ne ovat?

http://eki.pp.fi/digivideo/24bittest_44 ... versio.wav

Kim
Viestit: 3483
Liittynyt: 16.01.2005 11:57
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja Kim » 09.11.2009 18:19

Halsu kirjoitti:Tuossa oli kyse aika erikoistapauksesta, ilmeisestikin sämplesnaresta jossa on digitaalinen kaiku, eikö? Ja olisiko ollut vielä linjaan äänitettynä?
Sämple ja sämple. Kyllä toi on ihan studiossa äänitetty alunperin. Kompuroitu kyllä mutta ei mitään kaikuja lisätty. Kaipa se on sitten sämple sekin. Linjaan se on syötetty sitten Microtrackiin.

Halsu kirjoitti:Teepä vastaava testi mikin kanssa dialogiäänellä oikeassa tilassa ja palataan sitten asiaan ;-)
Onhan mä noita tehnytkin. Mä haluan tietää miten mun vehkeet käytännössä toimii erilaisissa tilanteissa. Mulle ei riitä että joku toimittaja tai "flat response" yhdistyksen mittari-hifisti-inssi kertoo että 24 bittiä on turhaa elvistelyä. Haluan omilla korvilla kuulla. Nyt tähän hätään ei ole aikaa ruveta säätämään lisää näytteitä sulle kun ois noita Yleen meneviä dokkareita säädettävänä vaihteeksi jonoksi asti. Vähän tuota ketsuppi-efektiä havaittavissa...

Halsu kirjoitti:On toki MAHDOLLISTA törmätä ihan käytännössä noihin 16 bitin puutteisiin oikeassa elämässä, mutta sanoisin sen olevan aika harvinaista.
Koska datatallennus on halpaa ja käyttämäni softat toimii natiivisti 24 bitillä, mun ei ole järkevää mitään muuta käyttääkään, varsinkin kun mun työtavoilla törmäisin siihen 16 bitin rajoitukseen aika usein.

Halsu kirjoitti:Jep jep. Käänsin tuon teikäläisen esimerkkifailin 16 bit / 44.1 kHz ja takaisin, ja leikkelin osan iskuista sekaisin alkuperäisen kanssa. Kerropa montako iskua on kulkenut konversion läpi, ja mitkä noista iskuista ne ovat?
En ole tietääkseni missään kohtaa kyseenalaistanut näytteenottokonversion mahdollisuuden, järkevyyden kylläkin kun sen voi helposti välttää. Tuo mun kohinanäytteen käyttäminen johonkin näyteenottotaajuuskonversiotestiin on mun mielestä aika hupaisaa. Varmasti mielekkäämpääkin matskua minulta löytyisi, mutta se saa nyt tällä erää odottaa.

Kim

Halsu
Viestit: 2284
Liittynyt: 04.11.2005 21:29
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Halsu » 09.11.2009 18:58

Kim kirjoitti:Sämple ja sämple. Kyllä toi on ihan studiossa äänitetty alunperin. Kompuroitu kyllä mutta ei mitään kaikuja lisätty. Kaipa se on sitten sämple sekin. Linjaan se on syötetty sitten Microtrackiin.
Pointti on, että tällä meiningillä se taustakohina / huoneakustiikka on ollut microtrackille äänitettäessä varmaan jossain siellä -80 dB:n huitteilla, alueella jossa nuo bitit alkavat ihan oikeasti loppua kesken.

Lähimikitetyissä rummuissa tai tykkiä äänitettäessä tollaiseen tosiaan voi törmätä. Etenkin kaiutetut rumpusämplet, geitatut / kaiutetut rummut jne. ovat hankalia, sillä kaiku "kuolee" täydelliseen hiljaisuuteen, ei sekoitu akustiikkaan / pohjakohinaan niinkuin normaalisti. Tällöin kaiun hännässä kuuluu tuollaisia "pieruja" niinkuin esimerkissäsi.

Tuollaista tilannetta ei kuitenkaan tule vastaan dialogiäänityksissä käytännössä koskaan.

Aika harvassa ovat kaikki muutkin sellaiset tilanteet joita kannettavalla tallentimella äänittää ja tuohon ongelmaan törmää. Aseiden äänittäminen on tosiaan yksi tällainen, joskin silloinkin yleensä mukaan miksataan lopullisessa versiossa tilaääntä joka peittää täysin moiset -80dB tasoilla tms. kuuluvat pöhinät.
Onhan mä noita tehnytkin. Mä haluan tietää miten mun vehkeet käytännössä toimii erilaisissa tilanteissa. Mulle ei riitä että joku toimittaja tai "flat response" yhdistyksen mittari-hifisti-inssi kertoo että 24 bittiä on turhaa elvistelyä. Haluan omilla korvilla kuulla.
Mulla on itseasiassa ihan sama juttu - noita tuli testailtua melko paljon jossain vaiheessa, ja huomasin että omassa käytössäni 44.1/48 / 16 bit on ihan riittävä kaikkeen, mitään käytännön etua en paremmasta laadusta ole huomannut niissä käyttötilanteissa joihin itse olen törmännyt.
Koska datatallennus on halpaa ja käyttämäni softat toimii natiivisti 24 bitillä, mun ei ole järkevää mitään muuta käyttääkään, varsinkin kun mun työtavoilla törmäisin siihen 16 bitin rajoitukseen aika usein.
Juu käytä toki jos koet saavasi siitä etua.
En ole tietääkseni missään kohtaa kyseenalaistanut näytteenottokonversion mahdollisuuden, järkevyyden kylläkin kun sen voi helposti välttää. Tuo mun kohinanäytteen käyttäminen johonkin näyteenottotaajuuskonversiotestiin on mun mielestä aika hupaisaa. Varmasti mielekkäämpääkin matskua minulta löytyisi, mutta se saa nyt tällä erää odottaa.
No, pointti tässä oli ettei meikäläisen puukorvilla ainakaan ole havaittavissa mitää eroa konvertoidun ja konvertoimattoman välillä millään matskulla - ero varmasti on olemassa, mutta se on mitättömän pieni.

Kun konvertointi lisäksi on täysin huomaamaton / automaattinen prosessi esmes Vegasissa, on aika lailla samantekevää äänittääkö 44.1, 48 vai 96 kHz.

tolokun mies
Viestit: 937
Liittynyt: 19.04.2005 20:40
Paikkakunta: Esbå

Viesti Kirjoittaja tolokun mies » 10.11.2009 08:10

Vakuttaa siis siltä, että kun tehdään maailman parhaita hi-fi -äänityksiä SACD:lle kuunneltaviksi kymppitonnien hifilaitteilla 24/44.1 riittää kaikille kultakorvillekin, mutta kun tehdään TV-dokkaria rupisesta digiteeveestä kuunneltavaksi, pitää laadun olla parempaa...

Jasu
Viestit: 932
Liittynyt: 13.03.2007 20:26

Viesti Kirjoittaja Jasu » 10.11.2009 10:23

tolokun mies kirjoitti:Vakuttaa siis siltä, että kun tehdään maailman parhaita hi-fi -äänityksiä SACD:lle kuunneltaviksi kymppitonnien hifilaitteilla 24/44.1 riittää kaikille kultakorvillekin, mutta kun tehdään TV-dokkaria rupisesta digiteeveestä kuunneltavaksi, pitää laadun olla parempaa...
:lol:

Halsu
Viestit: 2284
Liittynyt: 04.11.2005 21:29
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Halsu » 10.11.2009 10:52

tolokun mies kirjoitti:Vakuttaa siis siltä, että kun tehdään maailman parhaita hi-fi -äänityksiä SACD:lle kuunneltaviksi kymppitonnien hifilaitteilla 24/44.1 riittää kaikille kultakorvillekin, mutta kun tehdään TV-dokkaria rupisesta digiteeveestä kuunneltavaksi, pitää laadun olla parempaa...
Tavallaanhan asia itseasiassa on juuri näin - telkkuääni ON kriittisempää originaalimatskun suhteen: noi tuollaiset "hifiäänitykset" kun tehdään yleensä täysin flättinä, EQ:ta ja kompuraa ei pahemmin käytetä.

Telkkariääntä taas equtetaan ja kompuroidaan tosi rajulla kädellä, juurikin siksi että se soundi tulisi ymmärrettävänä siitä kottaraispöntöstä, kuljettuaan lähetystuubin läpi jne.

Kun ensin tasoitellaan isoimmat voimakkuuden vaihtelut käsin, vaikkapa korostetaan joitain taajuuksia lähemmäs pariakymmentä desibeliä suhteessa toisiin, sitten kompuroidaan ja limitoidaan toiset parikymmentä desibeliä, kaiken maailman häiriöt alkuperäisäänessä tulevat ihan eri tavalla esiin kuin hifisteillä.

Onneksi ne eivät kuulu siitä rupisesta lättytelkusta kovin hyvin, mutta jos normaalia telkkuääntä kuuntelee kovaa hifikamoilla, jälki on aika karua ;-)

Kim
Viestit: 3483
Liittynyt: 16.01.2005 11:57
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja Kim » 10.11.2009 12:19

tolokun mies kirjoitti:Vakuttaa siis siltä, että kun tehdään maailman parhaita hi-fi -äänityksiä SACD:lle kuunneltaviksi kymppitonnien hifilaitteilla 24/44.1 riittää kaikille kultakorvillekin, mutta kun tehdään TV-dokkaria rupisesta digiteeveestä kuunneltavaksi, pitää laadun olla parempaa...
Tolokulla on nyt hieman vaikeata luetun ymmärtäminen, sillä kukaan ei ole sellaista tässä säikeessä väittänyt. 24 bittiä riittä loistavasti ja 48 KHz käytetään videotöissä turhien konvertointien välttämiseksi. En tunne ketään joka videotakaan tallentaisi pienemmällä resolla kuin mitä lopputuote määrittää, vain sen takia että se on mahdollista ja turha konvertointi on kivaa.

Hifiäänitysten dynamikkaa ja tasot tiedetään 3 depan tarkkuudella etukäteen jonka mukaan gainit säädetään. Näin AD-muuntimen saa sopivasti turvoksiin heti kättelyssä. Videotöissä, varsinkin dokkareissa tulee paljon yllättäviä tilanteita eteen ja dynamiikka voi helposti olla 40 deppaa. Tämän päivän normi on vetää homma ruvelle, mutta jos sen haluaa välttää on riittävän pienten tasojen ja 24 bitin käyttö enemmän kuin perusteltua. ja aivan kuten Halsukin jo totesi, asettaa raju kompressointi suuretkin vaatimukset äänityksen teknisille spekseille. Kun 40 depan dynamiikka puristetaan 10 depan tuuttiin, tulee kaikki kohinat samalla buustattua 30 deppaa.

Kim

Kim
Viestit: 3483
Liittynyt: 16.01.2005 11:57
Paikkakunta: Nurmijärvi

Viesti Kirjoittaja Kim » 10.11.2009 12:30

Halsu kirjoitti:Lähimikitetyissä rummuissa tai tykkiä äänitettäessä tollaiseen tosiaan voi törmätä. Etenkin kaiutetut rumpusämplet, geitatut / kaiutetut rummut jne. ovat hankalia, sillä kaiku "kuolee" täydelliseen hiljaisuuteen, ei sekoitu akustiikkaan / pohjakohinaan niinkuin normaalisti. Tällöin kaiun hännässä kuuluu tuollaisia "pieruja" niinkuin esimerkissäsi.
Kuten kerroin, on tuo näyte ainoastaan kompuroitu ja taustakohinat on tallessa orginaalissa. Mitään kaikuja siihen ei ole lisätty.

Aseen äänitys on itseasiassa vaikeata, sillä dynamiikka on niin iso että kaikki äänityslaitteet kyykkää. Haulikon laukauksen äänityksessä paras on paskin dynaaminen mikki mikä vaan roskalaatikon pohjalta löytyy, sillä se kompuroi sopivasti valtavaa dynamiikkaa jo ennnen AD-muunninta. On aivan turhaa kaivaa se herkin konkkamikki esiin tällaiseen hommaan. Lopputulos kuulostaa silloin muurahaisen pierasulta, kokemusta on.

Kim

Vastaa Viestiin