HUULISYNKKA
Kirjassa
Multimedia: computing, communications and applications (Ralf Steinmetz, Klara Nahrstedt, Upper Saddle River, NJ : Prentice Hall, 1995) käsitellään huulisynkkaa kappaleessa 15.3.1. TV-uutisia vastaavassa ympäristössä koepuhujasta kuvattiin kolme videoa eri rajauksilla, pää (head view), hartia (shoulder view) ja vartalo (body view). Videot esitettiin noin sadalle katsojalle. Äänen ja kuvan aikasuhdetta säädettiin 40 ms askelin ja katsojat ilmoittivat milloin he tulkitsivat äänen ja kuvan olevan epätahdissa.
Alla uudelleen piirretty versio kirjassa esitetystä kuvaajasta. Kuvaaja kertoo kuinka suuri osuus (%) katsojista tulkitsi videoiden äänen ja kuvan olevan epätahdissa eri aikaeron (skew) arvoilla. Negatiivinen arvo tarkoittaa sitä, että ääni toistuu kuvaan verrattuna myöhässä.
Aikaeroilla -80 - 80 ms (in sync region) harva katsoja huomasi virheen ja todella harva viiveen huomannut katsoja kertoi aikaeron vaikuttavan videon laatuun. Aikaeroilla, joilla ääni toistui kuvan jälkeen, pidettiin vähemmän rasittavina kuin aikaeroja, joilla kuva toistui ennen ääntä. Tämä johtunee siitä, että arkielämässä kohteesta lähtevä valo saavuttaa katsojan ennen ääntä (20 metrin etäisyys vastaa 60 ms viivettä äänelle).
Kirjassa ei mainita käytetyn videon ominaisuuksia, mutta luulisin, että kyseessä on 50 Hz:n PAL-video.
Olen itse pitänyt rajana arvoja -80 - 40 ms (tulkinta yllä olevasta kuvasta). Wikipedian artikkelissa (
https://en.wikipedia.org/wiki/Audio_to_ ... ronization) kerrotaan eräänä suosituksena televisiolähetyksilleä, että kuvan ja äänen aikaero saisi olla vain -45 - 15 ms ja elokuville -15 - 15 ms. Ebun suositukseksi (EBU Recommendation R37) mainitaan -60 - 40 ms. Noissa ei ole erikseen mainittu huulisynkkaa.