Muista: Tekoälypalvelut muuttuvat nopeasti – tarkista ajantasaiset ominaisuudet ja ehdot palvelun omalta sivulta.
Tekoälyllä tehty video voi näyttää yhtä aidolta kuin kamerakuva, joten sisällön alkuperää ei enää voi luottavaisesti arvioida pelkällä silmällä. Tässä käydään läpi, mitä tekninen merkintä, alustojen omat säännöt ja EU:n lainsäädäntö kertovat videon alkuperästä – ei sitä, miten kasvoja vaihdetaan tai deepfakeja tehdään.
Sama kehitys, joka on tehnyt tekoälyn videogeneraattoreista nopeita ja helppokäyttöisiä, on tehnyt myös harhaanjohtavan sisällön tekemisestä helpompaa. Siksi vastuu on siirtynyt osittain katsojalle: kannattaa tietää, mistä merkinnät ja tunnisteet löytyvät ja mitä ne oikeasti kertovat – ja mitä ne eivät kerro.
Mikä on deepfake
EU:n tekoälyasetus määrittelee deepfaken tekoälyllä tuotetuksi tai muokatuksi kuva-, ääni- tai videosisällöksi, joka muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, esinettä, paikkaa tai tapahtumaa ja joka voisi virheellisesti näyttää katsojasta aidolta tai todenmukaiselta. Määritelmä ei koske selvästi taiteelliseksi, satiiriseksi tai fiktiiviseksi tunnistettavaa teosta, kunhan sekin on merkitty asianmukaisesti. Määritelmä on tarkoituksella laaja, koska se kattaa sekä kokonaan tekoälyllä luodun videon että aidon videon, johon on jälkikäteen lisätty tai muutettu tekoälyllä esimerkiksi puhetta tai kasvoja.
Tekninen tunnistaminen: C2PA ja SynthID
C2PA on avoin standardi, jonka takana on laaja joukko toimijoita, muun muassa Adobe, Google, Microsoft, Meta ja BBC. Se liittää tiedostoon alkuperä- ja muokkaushistoriatiedon – C2PA itse kuvailee sitä “ravintosisältömerkinnäksi digitaaliselle sisällölle”. Google puolestaan lisää omilla malleillaan, kuten Veolla, tehtyihin videoihin näkymättömän SynthID-vesileiman, jonka voi tarkistaa Googlen SynthID Detector -työkalulla lataamalla epäilyttävän tiedoston sen verkkosivulle. Google itse kertoo rajoituksen selvästi: työkalu tunnistaa vain Googlen omalla tai kumppanimallilla (esimerkiksi NVIDIA Cosmosilla) tehdyn vesileiman, ei muiden palveluiden tuotoksia, ja tulos on todennäköisyys, ei varmuus.
Alustojen omat merkinnät
YouTuben oman ohjeen mukaan tekijän pitää merkitä sisältö, jos realistista mediaa on muokattu tai luotu tekoälyllä tavalla, joka voisi johtaa katsojaa harhaan todellisesta henkilöstä, paikasta tai tapahtumasta – pelkkä tyylitelty tai epärealistinen tekoälyn käyttö ei vaadi merkintää. TikTok vaatii vastaavasti merkitsemään realistisen tekoälysisällön, ja se käyttää sekä tekijän oman ilmoituksen että automaattisen tunnistuksen ja C2PA-metadatan yhdistelmää merkinnän lisäämiseen. Meta lisää sisältöön “Tekoälyllä luotu” (AI info) -merkinnän, kun se tunnistaa alalla käytettyjä tekoälytunnisteita, kuten C2PA-metadataa, tai kun tekijä ilmoittaa sisällön itse tekoälyn tekemäksi. Merkintä näkyy julkaisun yhteydessä kaikille katsojille, ei vain tekijälle itselleen.
Alustojen käytännöt vaihtelevat siinä, mikä laukaisee merkinnän ja miten se näkyy katsojalle:
| Alusta | Merkintä | Mikä laukaisee sen |
|---|---|---|
| YouTube | “Muutettu tai synteettinen sisältö” -ilmoitus | Realistinen, harhaanjohtava tekoälymuokkaus; tyylitelty tai animoitu sisältö ei vaadi merkintää |
| TikTok | Tekoälymerkintä videon yhteydessä | Tekijän oma ilmoitus tai automaattinen tunnistus, mukaan lukien C2PA-metadata |
| Meta (Facebook, Instagram, Threads) | “Tekoälyllä luotu” (AI info) | Tunnistettu tekoälytunniste, kuten C2PA-metadata, tai tekijän oma ilmoitus |
Merkintä ei siis ole tae siitä, ettei sisältö olisi tekoälyn tekemää – pelkkä merkinnän puuttuminen ei tarkoita, että video olisi aito, koska tekijä on voinut jättää ilmoittamatta tai metadata on voinut kadota esimerkiksi kuvakaappauksen tai uudelleenpakkauksen yhteydessä.
EU:n tekoälyasetus ja valvonta Suomessa
EU:n tekoälyasetuksen 50 artiklan avoimuusvelvoitteet tulivat voimaan 2. elokuuta 2026. Ne velvoittavat tekoälyjärjestelmän tarjoajan varmistamaan, että synteettinen sisältö on koneellisesti tunnistettavissa, ja tekoälysisällön käyttöönottajan kertomaan katsojalle selvästi ja näkyvästi, että kuva-, ääni- tai videosisältö on tekoälyn tuottamaa tai muokkaamaa, jos kyse on deepfakesta. Suomessa tekoälyasetuksen valvontavaltuudet astuivat voimaan 1.1.2026, ja Traficomin oman tiedon mukaan valvonta jakautuu noin 15 eri viranomaiselle toimialan mukaan – Traficom vastaa kuitenkin suurimmasta osasta yleisten avoimuusvelvoitteiden valvontaa ja ylläpitää aiheesta omaa asiakaspalvelua. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut suomenkielistä ohjeistusta, jossa neuvotaan tarkistamaan videosta muun muassa varjojen, heijastusten ja kasvojen ilmeiden johdonmukaisuus sekä vertaamaan tietoa useasta lähteestä ennen kuin siihen luottaa.
Käytännön muistilista
- Tarkista, onko alustalla (YouTube, TikTok, Instagram, Facebook) näkyvä tekoälymerkintä.
- Etsi sama tapahtuma tai lausunto muista, riippumattomista lähteistä.
- Kiinnitä huomiota epäjohdonmukaisuuksiin valossa, varjoissa ja kasvojen liikkeissä.
- Mieti, kuka sisällön on julkaissut ja miksi – tunnepitoinen tai kiireellinen sisältö kannattaa tarkistaa erityisen huolellisesti, koska juuri sellainen leviää nopeimmin ennen kuin sitä ehditään tarkistaa.
- Jos video väittää olevansa tunnetun henkilön tai tapahtuman aitoa kuvaa, tarkista asia uutislähteistä ennen jakamista.
- Muista, ettei merkinnän puuttuminen todista videota aidoksi – tekijä on voinut jättää sen tekemättä, tai tunniste on voinut kadota jaon aikana.
Jos haluat ymmärtää, millaisia klippejä nykyiset tekoälyn videogeneraattorit tekevät, katso tekoälyn videogeneraattorit. Sama pätee kuvasta tehtyihin videoihin: katso, mitä palvelut vaativat lähtökuvalta ja millaisia oikeuksia siihen tarvitaan, oppaasta kuvasta video tekoälyllä.