Kuvakenno on kameran sisällä oleva komponentti, joka muuttaa objektiivin läpi tulevan valon sähköiseksi signaaliksi ja lopulta digitaaliseksi kuvaksi. Lähes kaikki nykyiset kamerat ja puhelimet käyttävät CMOS-tekniikkaa, koska se on edullinen valmistaa ja kuluttaa vähän virtaa.
Yleisimmät kennokoot
Kennon koko vaihtelee puhelimen pikkuruisesta kennosta ammattikameroiden täyteen kennoon:
| Kennokoko | Mitat (mm) | Tyypillinen käyttö |
|---|---|---|
| 1/2.3” | 6,17 × 4,55 | puhelimet, taskukamerat, monet actionkamerat |
| 1” | 13,2 × 8,8 | edistyneet kompaktikamerat, droonit |
| Micro Four Thirds | 17,3 × 13,0 | osa järjestelmäkameroista |
| APS-C | n. 23,5 × 15,6 (Canonilla 22,3 × 14,9) | harrastaja- ja puolijärjestelmäkamerat |
| Full frame | 36 × 24 | ammattikäyttöön suunnatut järjestelmäkamerat |
Kennon koko, valoherkkyys ja syväterävyys
B&H:n oppaan mukaan isompi kenno kerää enemmän valoa ja tuottaa siksi vähemmän kohinaa hämärässä kuin pieni kenno samalla herkkyysasetuksella. Isompi kenno vaikuttaa myös syväterävyyteen: samaan kuvakulmaan tarvitaan pidempi polttoväli, mikä kaventaa terävän alueen ja häivyttää taustan helpommin epätarkaksi – lue lisää syväterävyydestä.
CMOS ja rolling shutter (jello-ilmiö)
Sony Semiconductor Solutionsin mukaan CMOS-kenno ei kuvaa koko kuvaa yhdellä kertaa, vaan lukee sen rivi kerrallaan ylhäältä alas. Tätä kutsutaan rolling shutteriksi. Kun kamera tärisee tai kuvassa liikkuu jotain nopeasti rivien lukemisen aikana, tulokseksi syntyy hyytelömäinen (jello) vääristymä, koska eri rivit on tallennettu hieman eri hetkeltä. Ilmiö korostuu erityisesti puhelimilla ja droonien käsivarakuvauksessa.
Mitä se tarkoittaa käytännössä
Puhelimen pieni kenno riittää hyvin valoisassa, mutta hämärässä ja taustan sumentamisessa isompi kenno pärjää selvästi paremmin. Nopeissa panoroinneissa tai tärisevässä kuvauksessa kannattaa varautua rolling shutterin aiheuttamaan vääristymään, kun valitsee videokameraa.